IV-kanyyli syvien laskimoyhteyksien muodostamiseen

Vaikea kanylointi on jokapäiväinen haaste hoitohenkilöstölle

Toimivan perifeerisen laskimoyhteyden muodostaminen on rutiinitoimenpide sekä hätätilanteissa että osastohoidossa. Kanyylin asettaminen perinteisesti suonta tunnustelemalla onnistuu useimmilla potilailla, mutta sairaalan henkilöstö kohtaa päivittäin potilaita, joilla laskimoyhteyden muodostaminen on vaikeaa.¹

Vaikealla kanyloinnilla tai vaikealla suoniyhteydellä (DIVA) tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa suoniyhteyttä ei ole saatu avattua vähintään kahdella yrityskerralla, jossa tarvitaan pistämisen tukimenetelmiä tai jossa perifeerisen suoniyhteyden epäonnistumisen vuoksi joudutaan asettamaan keskuslaskimokatetri (CVC).^2,3,4

Vaikea kanylointi ei ole harvinaista

Tosiasia on että yli 30 % aikuisille tehtävistä perifeeristä laskimokatetroinneista on vaikeita ja sama luku lapsipotilailla on noin 50 %.² Katetriin liittyvä komplikaatiot vaikeuttavat tilannetta edelleen. Jopa 90 % lyhyistä perifeerisistä IV-katetreista ilmenee vikaa/ongelmia ennen hoidon päättymistä⁶ ja jopa 50 % lakkaa toimimasta 24 tunnin kuluessa.⁷

Mahdollisten DIVA-potilaiden joukko on laaja:

Pediatriset potilaat, ylipainoiset potilaat, ikääntyneet ja kroonisesti sairaat potilaat sekä akuuttipotilaat. Heiltä kaikilta joudutaan etsimään syviä laskimoita.^2,3

Vaikeaan kanylointiin liittyy yleensä toistuvia kanylointiyrityksiä sekä katetriin liittyviä komplikaatioriskejä. Niihin kuluu paljon aikaa ja tarvikkeita, minkä lisäksi ne aiheuttavat stressiä hoitajille ja potilaalle sekä voimistavat potilaan kiputuntemusta.⁹

Katetriin liittyvät komplikaatiot

Laskimokatetrit on vaikeaa saada pysymään auki ja paikoillaan kanyylin asettamisen jälkeen.

Lähes 40 % kaikista perifeerisistä laskimokatetreista (PIVC) poistetaan ennenaikaisesti esimerkiksi irtoamisen, infiltraation tai ekstravasaation vuoksi.⁶

Hermojen ja ajan kulumisen lisäksi toistuvat asetusyritykset lisäävät etenkin materiaalikustannuksia. Esimerkiksi PIVC-katetrin vaihtokustannukset yhtä IV-hoitojaksoa kohden ovat 51,92 USD.¹⁷ Jos PIVC:n asetusyritykset epäonnistuvat toistuvasti, voidaan joutua vaihtamaan kalliimpiin ja monimutkaisempiin ratkaisuihin, kuten keskuslaskimokatetriin (CVC) tai perifeerisesti asetettavaan keskuslaskimokatetriin (PICC).

Näiden vaihtoehtojen asettaminen kestää kauemmin ja aiheuttaa suuremmat materiaalikustannukset. Keskuslaskimokatetrin asettaminen on kuitenkin monissa tapauksissa tarpeetonta. CVC- tai PICC-katetreja käytetään vaikean kanyloinnin vuoksi potilailla, joilla perifeerinen laskimokatetri toimisi muuten – ei käyttöaikaan tai infuusioliuokseen liittyvien syiden vuoksi.¹⁸

Vaikea kanylointi kestää jopa 30 min asetuskertaa kohden³

”Vaikeasti kanyloitavien potilaiden kanylointiin tarvitaan usein lukuisia, eri työntekijöiden tekemiä yrityksiä. Onnistumisten osuus ja laskimoyhteyden avaamiseen kuluva aika ovat ratkaisevan tärkeitä kriittisesti sairaan potilaan ihanteellisen elvytyksen kannalta. Se voi olla vaikeaa myös erittäin kokeneille hoitajille.”³

Vaikeasti kanyloitavien potilaiden kanyloinnissa on ajan, hermojen ja tarvikkeiden säästämiseksi suositeltavaa käyttää pidempää PIVC-katetria ja ohjata kanylointia ultraäänen avulla.

Pidempien PIVC-katetrien käyttö pidentää katetrin käyttöikää. Pidempi osa kapillaarista pysyy silloin suonessa, mikä auttaa estämään katetrin irtoamista ja infiltraatiota.^{16,18,20,21,22}

Laskimossa pitäisi olla mielellään vähintään 2,75 cm katetria (Bahl et al 2019).

Lisäksi ultraääniohjauksen käyttö laskimon kanyloinnissa kasvattaa ensimmäisen yrityksen onnistumisen todennäköisyyttä.^22,23,24

Pidempi PIVC-katetri DIVA-potilailla

• Käyttöajan mediaani 5,7 päivää¹⁶
• Ensimmäisen piston onnistumisosuus 94,3 % ultraääniohjauksessa¹⁹
• Hoidon lopetus 89,5 % - ei komplikaatioita koko tarvittavan hoidon aikana¹⁹

^Lähteet:

^{[1] Bahl A, Hang B, Brackney A, Joseph S, Karabon P, Mohammad A, ... & Shotkin P. Standard long IV catheters versus extended dwell catheters: A randomized comparison of ultrasound-guided catheter survival. The American journal of emergency medicine. 2019;37(4);715-721.}

^{[2]Whalen M, Maliszewski B, Baptiste DL. Establishing a Dedicated Difficult}

^{Vascular Access Team in the Emergency Department: A Needs Assessment. J InfusNurs. 2017 May/Jun;40(3):149-154.}

^{[3] Crowley M, Brim C, Proehl J, Barnason S, Leviner S, Lindauer C, Naccarato M,Storer A, Williams J, Papa A. Emergency nursing resource: difficult intravenous access. Journal of emergency nursing. 2012 Jul 1;38(4):335-43.}

^{[4] Rodríguez-Calero MA, Blanco-Mavillard I, Morales-Asencio JM, FernándezFernández I, Castro-Sánchez E, de Pedro-Gómez JE. Defining risk factors associated with difficult peripheral venous Cannulation: A systematic review and meta-analysis. Heart & Lung. 2020 May 1;49(3):273-86.}

^{[5] Bertoglio S, van Boxtel T, Goossens GA, Dougherty L, Furtwangler R, Lennan E, Pittiruti M, Sjovall K, Stas M. Improving outcomes of short peripheral vascular access in oncology and chemotherapy administration. The Journal of Vascular Access. 2017 Mar;18(2):89-96.}

^{[6] Helm RE, Klausner JD, Klemperer JD, Flint LM, Huang E. Accepted but unacceptable: peripheral IV catheter failure. Journal of Infusion Nursing. 2015 May 1;38(3):189-203}

^{[7] Steere L, Ficara C, Davis M, Moureau N. Reaching one peripheral intravenous catheter (PIVC) per patient visit with lean multimodal strategy: the PIV5Rights™ bundle. Journal of the Association for Vascular Access. 2019;24(3):31-43.}

^{[8] Nafiu OO, Burke C, Cowan A, Tutuo N, Maclean S, Tremper KK. Comparing peripheral venous access between obese and normal weight children. Paediatr Anaesth. 2010 Feb;20(2):172-6}

^{[9] Fields JM, Piela NE, Ku BS. Association between multiple IV attempts and perceived pain levels in the emergency department. J Vasc Access. 2014;15:514–8}

^{[10] WHO Obesity and overweight https://www.who.int/news-room/fact sheets/detail/obesity-and-overweight}

^{[11] Pineda E, Sanchez-Romero LM, Brown M, Jaccard A, Jewell J, Galea G, Webber L, Breda J. Forecasting Future Trends in Obesity across Europe: The Value of Improving Surveillance. Obes Facts. 2018;11(5):360-71.}

^{[12] (Department of Health AU, PIVC Guideline) https://www.health.qld.goc.au/_data/assets/pdf_file/0025/444490/icare-pivc-guideline-pdf}

^{[13] Wengström Y, Margulies A; European Oncology Nursing Society Task Force. European Oncology Nursing Society extravasation guidelines. Eur J Oncol Nurs. 2008 Sep;12(4):357-61}

^{[14] Dychter Samuel S. MD, Gold David A PhD, Carson Deborah RN, Haller, Michael PhD. Intravenous Therapy: A Review of Complications and Economic Considerations of Peripheral Access. Journal of Infusion Nursing. 2012 Mar;35(2);84-91.}

^{[15] Moraza-Dulanto MI, Garate-Echenique L, Miranda-Serrano E, ArmenterosYeguas V, Tomás-López MA, Benítez-Delgado B. Inserción eco-guiada de catéteres centrales de inserción periférica (PICC) en pacientes oncológicos y hematológicos: éxito en la inserción, supervivencia y complicaciones. Enferm Clin. 2012;22(3);135–143}

^{[16] Bahl, A., Hijazi, M., Chen, N.W., Clavette-Lachapelle, L. and Price, J., 2019. Ultra Long versus Standard Long Peripheral Intravenous Catheters: A Randomized Controlled Trial of Ultrasound-Guided Catheter Survival. Available at SSRN 3401988} 

^{[17] Marsh N, Webster J, Larson E, Cooke M, Mihala G, Rickard CM. Observational Study of Peripheral Intravenous Catheter Outcomes in Adult Hospitalized Patients: A Multivariable Analysis of Peripheral Intravenous Catheter Failure. J Hosp Med. 2018 Feb 1;13(2):83-89}

^{[18]  Paladini A, Chiaretti A, Sellasie KW, Pittiruti M, Vento G. Ultrasound-guided placement of long peripheral cannulas in children over the age of 10 years admitted to the emergency department: a pilot study. BMJ Paediatr Open. 2018 Mar 28;2(1):e000244}

^{[19]  Godfrey J, Gallipoli L. Introducing a long peripheral catheter to support improved outcomes for difficult access (DIVA) patients. 2022 Oct. World Congress of Vascular Access.}

^{[20]  Elia, F., Ferrari, G., Molino, P., Converso, M., De Filippi, G., Milan, A. and Aprà, F., 2012. Standard-length catheters vs long catheters in ultrasound-guided peripheral vein cannulation. The American journal of emergency medicine, 30(5), pp.712-716.}

^{[21]  Meyer P, Cronier P, Rousseau H, Vicaut E, Choukroun G, Chergui K, Chevrel G, Maury E. Difficult peripheral venous access: clinical evaluation of a catheter inserted with the Seldinger method under ultrasound guidance. Journal of critical care. 2014 Oct 1;29(5):823-7.}

^{[22]  Scoppettuolo G, Pittiruti M, Pitoni S, Dolcetti L, Emoli A, Mitidieri A, Migliorini I, Annetta MG. Ultrasound-guided “short” midline catheters for difficult venous access in the emergency department: a retrospective analysis. International journal of emergency medicine. 2016 Dec;9(1):1-7.}

^{[23] Vinograd, A.M., Chen, A.E., Woodford, A.L., Fesnak, S., Gaines, S., Elci, O.U. and Zorc, J.J., 2019. Ultrasonographic Guidance to Improve First-Attempt Success in Children With Predicted Difficult Intravenous Access in the Emergency Department: A Randomized Controlled Trial. Annals of emergency medicine.}

^{[24] Stolz LA, Stolz U, Howe C, Farrell IJ, Adhikari S. Ultrasound-guided peripheral venous access: a meta-analysis and systematic review. The journal of vascular access. 2015 Jul;16(4):321-6.}