„On osa ihmisluontoa erehtyä, mutta siihen kuuluu myös kyky luoda ratkaisuja, löytää parempia vaihtoehtoja ja vastata edessä oleviin haasteisiin.“
Johdanto
Lääkitysvirheellä tarkoitetaan mitä tahansa estettävissä olevaa tapahtumaa, joka voi aiheuttaa tai johtaa lääkkeiden epäasianmukaiseen käyttöön tai aiheuttaa potilaalle haittoja lääkityksen ollessa terveydenhoidon ammattilaisen, potilaan tai kuluttajan hallinnassa.4 Lääkitysvirheet voidaan luokitella ottamalla huomioon esiintyvien virheiden eri tyypit, kuten väärä potilas, väärä annos, väärä infuusionopeus, väärä antoreitti tai väärä lääkitys.
Lääkitysvirheitä voi tapahtua paikasta riippumatta missä tahansa lääketoimituksen vaiheessa lääkemääräyksestä aina lääkkeen antoon.3 Virheitä voi esiintyä minkä tahansa lääkityksen yhteydessä; kemoterapia aiheuttaa kuitenkin erityisiä vaaroja, jotka johtuvat kapeasta terapia-alueesta, potentiaalisesta myrkyllisyydestä jopa hoitoannoksissa, monimutkaisista hoitokuureista ja vaikeasti sairaista syöpäpotilaista.6
Lisätietoa
Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että lääkitysvirheiden prosentuaalinen osuus on merkittävä, ellei jopa valtaosa, kaikista kuolemaan johtavista tapauksista. Tämä pitää sisällään sekä lääketieteelliset virheet että väärinkäytöt. Tästä syystä lääkitysvirheet on lääketieteellisten virheiden tärkeä alaryhmä niiden esiintymistiheyden ja potilaalle mahdollisesti aiheutuvan merkittävän vahingon takia mutta joita on myös mahdollisuus ehkäistä.6 Tutkimus paljasti, että antineoplastiset aineet olivat toiseksi yleisin syy tappaviin lääkitysvirheisiin10 ja antineoplastiset lääkkeet on lääkeluokka, johon yleisimmin liittyy lääkitysvirhe, heti tulehduslääkkeiden jälkeen.7
Yleisellä tasolla kaikista raportoiduista kemoterapiassa tapahtuneista lääkitysvirheistä 39 % oli yli- ja aliannostuksia, 21 % koski aikataulu- ja ajoitusvirheitä, 18 % vääriä lääkkeitä ja 14 % väärälle potilaalle annettua kemoterapiaa. Vähemmän yleisiä virheitä olivat virheelliset infuusionopeudet, lääkkeiden pois jättäminen tai nesteytys sekä lääkkeiden huono valmistelu. Kymmenen prosenttia näistä virheistä vaati lääketieteellistä interventiota ja pitkittynyttä sairaalassaoloaikaa.8
Lue lisää
Riski: Väärä annos
Yleisesti ottaen vääriä lääkeannoksia voi esiintyä hoitoprosessin kaikissa vaiheissa. Kahden vuoden ajanjaksolla (2003-2004) Ford6 teki prospektiivisen tutkimuksen lääkitysvirheistä suuren julkisen sairaalan onkologian osastolla. He tunnistivat yhteensä 141 virhettä, joista 38 luokiteltiin ”väärä annos” -lääkitysvirheiksi. Näistä yksi tapahtui tilauksen / puhtaaksikirjoituksen aikana, 20 valmistelun aikana ja 17 lääkkeen annon aikana. Lisäksi 18 virhettä luokiteltiin nimikkeellä ”lääkitystä ei annettu”.
Lääkitysvirheitä koskevat raportit
-
Väärä annos
Kymmenen syöpäpotilasta sai riittämättömät annokset syöpälääke Cytarabinea Australian Adelaidessa yli kuuden kuukauden ajanjaksolla vuosina 2014 ja 2015 [10,11]
Väärien annosvirheiden estäminen
Tuotteet, jotka voivat auttaa estämään lääkitysvirheitä
Riski: Väärä infuusionopeus
IV-nesteinfuusionopeuksien ilmeiset epätarkkuudet ovat yleisiä. Mittaavien pumppujen on osoitettu parantavan tarkkuutta. Rooker et al.13 tutkivat IV-infuusionopeuksia potilailla, jotka vaativat jatkuvaa IV-nesteytystä neljän viikon ajan. Jaksoja, joiden aikana IV-kristalloidinestepusseja annettiin, verrattiin määrättyyn aikaan.
Tuotteet, jotka voivat auttaa estämään lääkitysvirheitä
Tarkistuslistat päivittäiseen työhön
Riski: Väärä antoreitti
Suurin osa kemoterapiahoidoista annetaan suonensisäisesti, toisin sanoen suoraan laskimoon. Perifeeristä laskimoyhteyttä voidaan käyttää mutta kun otetaan huomioon lääkkeiden korkea toksisuus, suositellaan keskuslaskimoyhteyttä.
Lääkitysvirheitä koskevat raportit
-
-
Väärä antoreitti
6-vuotias tyttö sai intratekaalista lääkitystä kotihoitojakson aikana. 3 päivää myöhemmin hän tuli ensiapuun valittaen kipua niskassaan ja jaloissaan...[14]
Lisätietoa
Jotkut kemoterapiahoidoista vaativat muita lääkkeenantoreittejä, esimerkiksi maksan etäpesäkkeet tai intratekaalisesti annettu lääkitys.
Cytarabinea (Ara-C) voidaan käyttää intratekaalisesti lymfoomasta tai leukemiasta johtuvaan karsinoomaiseen meningiittiin, ja metotreksaattia voidaan antaa intratekaalisesti rinta- ja keuhkosyövistä johtuvaan karsinoomaiseen meningiittiin.15
Esimerkiksi potilas, jolla on erittäin pahanlaatuinen non-Hodgkinsin lymfooma sekä karsinoomainen meningiitti, saisi tyypillisesti Vincristine 2 mg IV-lääkettä ja metotreksaattia 10–15 mg intratekaalisesti.
Karsinoomainen meningiitti
Jotkut syövät voivat muodostaa etäpesäkkeitä aivokalvoon, jota kutsutaan karsinoomaiseksi meningiitiksi. Sitä esiintyy usein leukemia- ja lymfoomapotilailla, mutta myös rintasyöpää, keuhkosyöpää tai pahanlaatuista melanoomaa sairastavilla potilailla.
Potilailla, joilla on kiinteä kasvain sekä karsinoomainen meningiitti, on huono ennuste. Ilman hoitoa keskimääräinen elinajan odote on vain muutamia viikkoja.
Oikean antoreitin tärkeys
Vincristine on tarkoitettu annettavaksi ainoastaan suonensisäisesti. Vincristineä ei saisi koskaan antaa ihonalaisesti, lihaksensisäisesti tai intratekaalisesti, koska se johtaa nekroosiin.14 Vahingossa intratekaalisesti tapahtuva vincristinen anto aiheuttaa nopean aistien ja motoriikan toimintahäiriön, jota yleensä seuraa enkefalopatia, kooma ja kuolema.16 Siksi on varmistettava, että yhdistelmäkemoterapiassa jokainen eri lääke annetaan oikean reitin kautta.
Virheelliset antoreitit
Lääkkeen virheelliset antoreitit muodostavat noin 5 % lääkitysvirheistä17, joista intratekaalisesti annettu vincristine on yksi esimerkki.
Vincristinen virheellisen käytön erityisriskit tunnistettiin selkeästi jo 1960-luvun varhaisesta kokemuksesta.18 Kuitenkin tämän jälkeen on tullut tietoon 58 intratekaalisesti annettua vincristinen virheellistä lääkkeenantoa.18,14 Näistä tapauksista, joissa vincristineä annettiin tahattomasti selkäytimeen, vain kahdeksan potilasta selviytyi ja heistä suurin osa halvaantui.14 Näitä erityistapauksia koskevat raportit on julkaistu.14,19,20
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Suojatoimenpiteet, joilla estetään tiettyjen lääkkeiden antaminen intratekaalisesti21
Useimmissa sairaaloissa on tiukat säännöt, jotka estävät muun muassa vincristinen ja muiden vinka-alkaloidien antamista aivo-selkäydinnesteeseen. Esimerkiksi Lontoossa sijaitsevan Great Ormond Streetin lastensairaalan sääntöjen mukaan:
- Sytotoksisia lääkkeitä tulisi saada antaa vain erikoistunut ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö
- Vinka-alkaloidin annos tulisi laimentaa vähintään 10 ml:aan, jotta se olisi helppo erottaa intratekaaliseen injektioon tarkoitetuista lääkkeistä, joissa edellämainittu annosmäärä on harvoin niin suuri
- Kaikissa vinka-alkaloideja sisältävissä lääkkeenantolaitteissa tulee olla merkintä: “Varoitus: Vin…(lääkkeen nimi): Vain suonensisäisesti”
- Intratekaaliset lääkkeet tulee antaa erikseen määrätyllä alueella - esimerkiksi leikkaussalissa
- Intratekaalisesti annettavat lääkkeet tulisi toimittaa apteekista lääkkeenantopaikkaan eri aikaan ja erikseen pakattuna muista lääkkeistä
- Mitään muita sytotoksisia lääkkeitä ei tule toimittaa tai varastoida kyseiselle määrätylle alueelle.
Tuotteet, jotka auttavat estämään väärän lääkkeenantoreitin
Yleisesti yhteensopiva Luer-liitin on tunnistettu avaintekijäksi "väärän lääkkeenantoreitin" lääkitysvirheissä. Luer-liittimiä käytetään laajalti infuusioiden annossa. Kirjallisuus osoittaa, että potilailla, joilla on useita lääkkeenantoreittejä, on suurempi riski siihen, että väärää lääkkeenantoreittiä käytetään.22
Väärien lääkkeenantoreittien riskin vähentämiseksi Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) on kehittänyt pienireikäisten liittimien standardit, joista yksi on neuraksiaalisen ja regionaalisen anestesian alalla (ISO 80369-6). Laitteita, jotka ovat ISO 80369-6 -standardin mukaisia, kutsutaan nimellä NRFit®. Niiden halkaisija on 20 % pienempi kuin Luer-liittimissä, ja niissä on keltainen värikoodi.23
Tarkistuslistat päivittäiseen työhön
Riski: Väärä lääkitys
Antineoplastiset aineet luokitellaan suurimmaksi osaksi korkean riskin lääkkeiksi. Nämä ovat lääkkeitä, jotka lisäävät potilaille aiheutuvien haittojen riskiä, kun ne liittyvät lääkitysvirheisiin.24
Suurin osa lääkitysvirheistä johtuu lääkemääräyksistä. Yhtenä syynä tähän on samanlaiselta kuulostavat lääkkeet (nimien samankaltaisuus).
Suojatoimenpiteet väärästä lääkityksestä aiheutuvien virheiden välttämiseksi
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA pyysi vuonna 2001 ”Name Differentiation” –projektiin liittyen kuudentoista samankaltaisen nimiparin valmistajaa tarkastamaan vapaaehtoisesti vakiintuneiden tuotteiden nimien kirjoitusasun, jotta voitaisiin minimoida samankaltaisten nimien sekaannuksista johtuvat lääkitysvirheet.
Valmistajia kannustettiin käyttämään korjattuja etikettejä ja merkintöjä, jotka visuaalisesti erottivat heidän vakiintuneet nimensä "Tall Man" (lihavoidut isot kirjaimet) kirjainten avulla.25
Turvallisten lääkityskäytäntöjen instituutti26, on hyväksynyt ja laajentanut tätä luetteloa mukaan lukien, mutta ei rajoittuen antineoplastisiin aineisiin.
Tilauksen varmennus lomakkeen tuplatarkistuksella tulisi olla edellytys sairaala-apteekin valmistamille lääkkeille.27
Lisätietoa
Lääkitysvirheen hinta kemoterapiassa
Virheet ovat myös kalliita kun puhutaan vaihtoehtokustannuksista. Rahat, jotka käytetään diagnostisten testien toistamiseen tai haittavaikutusten torjumiseen, ovat poissa muista asioista.
Mutta kaikkia kustannuksia ei kuitenkaan voida mitata suoraan. Virheet tulevat myös kalliiksi kun potilaat menettävät luottamuksensa terveydenhuoltojärjestelmään ja kun sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten tyytyväisyys vähenee. Potilaat, jotka joutuvat viettämään pidemmän aikaa sairaalassa tai joille aiheutuu virheen johdosta jokin vamma, maksavat tästä epämukavuudesta fyysisesti ja psykologisesti. Terveydenhuollon ammattilaisille tämä näyttäytyy turhautumisena kun he eivät enää pysty tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa. Yhteiskunnalle tämä puolestaan tarkoittaa työn tuottavuuden alentumista, lasten vähentynyttä mahdollisuutta koulunkäyntiin sekä väestön heikompaa terveydentilaa.28
Lue lisää
Ennaltaehkäisevät strategiat
„Primum nil nocere. (First do no harm.)“
"Erehtyminen on inhimillistä, mutta niin on myös ratkaisujen luominen, parempien vaihtoehtojen löytäminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen". Vuonna 1999 julkaistussa merkittävässä julkaisussa Kohn ja IOM:n (Institute of Medicine) kollegat kehottivat koko terveydenhoitoalaa toimimaan.28 IOM-paneeli kehotti muuttamaan tapaa, jolla terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät lääketieteellisiä virheitä, soveltamalla kognitiivisen psykologian ja inhimillisten tekijöiden periaatteita - ihmisen suorituskyvyn tutkimusta työympäristöissä. Parannukset ilmailualalla ja muilla turvallisuutta painottavilla aloilla, kuten kemian tekniikka, tuotanto ja ydinvoima, osoittivat, että monimutkaiset järjestelmät yksittäisten ammatinharjoittajien sijaan olivat ensisijaisia virheen lähteitä ja yksinkertaistamisen, standardisoinnin ja tekniikan avulla niihin oli mahdollista tehdä parannuksia.30
Tätä on kutsuttu nimellä "Swiss Cheese Model", joka viittaa useisiin turvakilpikerroksiin, joiden avulla voidaan estää potilaalle aiheutuvia hoitovirheitä.29 Tämä malli on ollut käsitteellinen perusta kriittisten tapahtumien raportointijärjestelmien kehittämiselle, kriittisten tapahtumien ja "läheltä piti" -tilanteiden raportoimiseksi ja niistä oppimiseksi.
Amerikan sairaalafarmaseuttien yhdistys (ASHP) kehitti tämän seurauksena ohjeistuksen kemoterapiassa ja bioterapiassa tapahtuvien lääkitysvirheiden estämiseksi vuonna 2002, joka on äskettäin päivitetty.32 Ohjeistus sisältää suosituksia terveydenhuollon organisaatioille, lääkkeiden käytön ja tarkistamisen monialaiselle seurannalle, lääkemääräysjärjestelmille ja lääkkeiden määrääjille, lääkkeiden valmistelu- ja annostelujärjestelmille sekä apteekkien rooleille, lääkkeiden antojärjestelmille ja sairaanhoitajien rooleille, potilaiden koulutukselle, valmistajille, sääntelyviranomaisille sekä lisäksi suosituksia lääkitysvirheiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.
Tarkistuslistat päivittäiseen työhön
Riski: Väärä lääkkeenantotapa
Väärä lääkkeenantotapa voi käsittää useita infuusion eri muotoja. Yhtä esimerkkiä käsitellään alla:
„Paklitakseli on kemoterapeuttinen lääke, jota käytetään usein rinta-, munasarja- ja keuhkosyövän hoidossa. Lääke muodostaa todennäköisesti mikrokuplia ja partikkeleita. Lääkkeiden toimittajat suosittelevat, että lääkeaineen (SmpC Paclitaxel) infuusion aikana käytettäisiin in-line IV-suodatinta. Jos in-line suodatinta ei käytetä voivat partikkelit päätyä potilaaseen infuusion seurauksena [33].“
Infuusiohoidon seurauksena syntyvät partikkelit voivat aiheuttaa tai pahentaa tulehdusvasteoireyhtymiä (SIRS). Niiden on osoitettu muodostavan trombooseja, heikentävän mikroverenkiertoa ja moduloivan immuunivastetta. Partikkelilähteisiin kuuluvat infuusiojärjestelmien komponentit, liuosten epätäydellinen sekoittuminen tai lääkkeiden yhteensopimattomuudesta aiheutuvat reaktiot. Jopa miljoona partikkelia saattaa päätyä yhteen potilaaseen päivässä infuusion seurauksena. Infuusioletkuihin sisällytetyt In-line-suodattimet pidättävät partikkeleita ja estävät siten melkein kokonaan niiden kulkeutumisen potilaaseen infuusiossa.33
Muita esimerkkejä ovat virheet sekundaarisiin infuusioihin tarkoitettujen annostelusarjojen kokoamisessa pumpun kanssa tai ilman, Luer/Luer Lock -liitännät, jotka jäävät tahattomasti auki käytön jälkeen, tai pistotapaturmat, jotka aiheutuvat käytön jälkeisestä väärinkäytöstä.
Tuotteet, jotka voivat auttaa estämään lääkitysvirheitä
Riski: Väärä potilas
Tapaukset, joihin liittyy potilaan virheellinen tunnistaminen (esim. “väärä potilas” -virhe) on tunnustettu ilmiö onkologisessa hoidossa. Monet näistä tapauksista ovat "läheltä piti" -tilanteita, jotka vältetään jossain kohtaa ennen lääkehoidon aloittamista. Virheellisiä potilaan tunnistamisia on raportoitu hyvin vähän ja sen esiintyvyyttä ei tunneta.34
Lääkitysvirheitä koskevat raportit
-
-
Väärä potilas
Sairaanhoitaja pyysi rouva Jacksonia palaamaan onkologian osaston hoitohuoneeseen kemoterapiaa varten ...[33]
"Väärä potilas" -virheiden estäminen
Vuonna 2002 yhteiskomitea (Joint Commission) perusti kansallisen potilasturvallisuustavoiteohjelmansa (National Patient Safety Goals program). Prioriteetti numero 1: tarkkuuden parantaminen potilaan tunnistamisessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuollon toimijat käyttävät vähintään kahta potilastunnistetta - yleensä nimeä ja syntymäaikaa. Amerikan kliinisen onkologian yhdistys (ASCO) ja Onkologisten hoitajien yhdistys loivat yhteistyössä turvallisuusstandardit kemoterapiahoidon antoon vähentääkseen virheriskiä aikuisilla kemoterapiapotilailla ja luodakseen hoitosuositukset syövän hoitoon.35
Lyhyesti:34
- Potilaan virheellinen tunnistaminen voi tapahtua käytännöllisesti katsoen missä tahansa potilaskohtaamistilanteessa
- Turvajärjestelmien avulla on mahdollisuus vähentää ”väärä potilas” -virheitä, mutta ne eivät kokonaan poista niitä, koska potilaan hoito on altis inhimillisille virheille
- Potilaan oikea tunnistaminen alkaa potilaan rekisteröinnistä
Lähdeluettelo
- Makary M.A. Daniel M (2016): Medical error - the third leading cause of death in the US.BMJ 2016; 353.
- Richard A. Know (1995): Doctor’s order killed cancer patient; in: The Boston Globe, Nr. 82, Vol. 247, p.1.
- The Boston Globe, 2004
- National Coordinating Council for Medical Error Reporting and Prevention (NCCMERP): What is a Medication Error. available at: https://www.nccmerp.org/about-medication-errors; accessed 05-28-2019
- Fortescue, E. B., et al: Prioritizing Strategies for Preventing Medication Errors and Adverse Drug Events. Pediatric Inpatients. Pediatrics, 2003; 111(4); 722-729. available at: http://dx.doi.org/10.1542/peds.111.4.722; accessed 05-28-2019
- Ford et al (2006): Study of Medication Errors on a Community Hospital Oncology Ward. Journal of Oncology Practice, 2006, 2 (4), 149-154. available at: https://ascopubs.org/doi/full/10.1200/jop.2006.2.4.149; accessed 05-06-2019.
- Lustig A. (2000): Medication error prevention by pharmacists – an Israeli solution. Pharmacy World and Science. 2000, 22 (1), 21–25.
- Schulmeister L. (1999): Chemotherapy medication errors: descriptions, severity, and contributing factors. Oncol Nurs Forum. 1999; 26(6):1033-42.
- Phillips J. et al. (2001): Retrospective analysis of mortalities associated with medication errors. American Journal of Health-System Pharmacy. 2001. 58 (19), 1835–1841. available at: https://doi.org/10.1093/ajhp/58.19.1835; accessed 06-07-2019
- ABC. (2015): South Australian Government launches inquiry over chemotherapy drug-dosing bungle. [online] available at: http://www.abc.net.au/news/2015-08-05/sa-government-launches-inquiry-over-chemotherapy- ungle/6673890
- MacIennan, L. (2016): Chemotherapy bungle at Adelaide hospitals due to clinical failures, SA Health Minister says. [online] available at: http://www.abc.net.au/news/2016-02-09/chemotherapy-bungle-at-adelaide-hospitals-under-review/7153168 accessed: 06-07-2019
- Platzhalter Chemotherapy Orders
- Rooker JC, Gorard DA (2007): Errors of intravenous fluid infusion rates in medical inpatients. Clin Med. 2007;7: 482–5. available at: https://pdfs.semanticscholar.org/ec0d/acd06790eef073fb64a0678b74ca065e0516.pdf; accessed: 06-07-2019
- Hennipmann B. et al (2009): Intrathecal Vincristine. 3 Fatal Cases and a Review of the Literature. Journal Pediatric Hematol Oncol. 2009, 31 (11), 816-819.
- Schulmeister L. (2006): Look-alike, sound-alike oncology medications. Clin J Oncol Nurs 2006, 10(1):35-41.
- Bates DW et al (1995): Relationship between medication errors and adverse drug events. J Gen Intern Med 1995;10 (4):199-205
- Noble D. (2010): The quest to eliminate intrathecal vinchristine errors: a 40-year journey. BMJ Quality & Safety 2010, 19, 323-326.
- Toft B (2001): External Inquiry into the adverse incident that occurred at Queen’s Medical Centre, Nottingham, 4th January 2001, [online]. Available at: www.who.int/patientsafety/news/Queens%20Medical%20Centre%20report%20(Toft).pdf accessed: 06-07-2019
- Arzneimittelkommission der deutschen Ärzteschaft (2005): Vincristin: Toedliche Zwischenfaelle nach versehentlicher intrathekaler Gabe. Deutsches Aerzteblatt 2005, 102,1615.
- Dyer c (2001): Doctors suspended after injecting wrong drug into spine. BMJ 2001, 322 (7281). 257.
- Kress R. et al. (2016): Unintentional Infusion of Phenylephrine into the Epidural Space. A&A Case Rep. 2016, 6(5),124-7.
- International Organization for Standardization (2016): Small bore connectors for liquids and gases in healthcare applications -- Part 6: Connectors for neuraxial applications. [online] available at: https://www.iso.org/standard/50734.html accessed: 06-07-2019.
- Institute for Safe Medication Practices (2014): ISMP List of High-Alert Medications in Acute Care Settings [online] available at: https://www.ismp.org/sites/default/files/attachments/2018-01/highalertmedications%281%29.pdf accessed 06-07-2019
- U.S. Food & Drug Administration (2001): Name Differention Project [online] available at: https://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/MedicationErrors/ucm164587.htm accessed: 06-07-2019
- Institute for Safe Medication Practices (2016): FDA and ISMP Lists of Look-Alike Drug Names with Recommended Tall Man Letters [online] available at: https://www.ismp.org/sites/default/files/attachments/2017-11/tallmanletters.pdf accessed: 06-07-2019
- Erdlenbruch B (2002): Chemotherapy errors in oncology. Med Pediatr Oncol 2002, 38, 353-356. Available at: https://doi.org/10.1002/mpo.1344 accessed: 06-07-2019
- Linda T. Kohn L.T. (2000): To Err Is Human: Building a Safer Health System. Washington, DC: The National Academies Press.
- Ranchon et al. (2011): Chemotherapeutic errors in hospitalised cancer patients: attributable damage and extra costs. BMC Cancer 2011, 11:478.
- Weingart SN (2018): Chemotherapy medication errors. Lancet Oncol 2018, 19 (4), 191–99.
- Reason, James (2000-). Human error: models and management. BMJ, 320 (7237): 768–770.
- Goldspiel B et al. (2015): ASHP guidelines on preventing medication errors with chemotherapy and biotherapy. American journal of health-system pharmacy, 2015, 72, 6–35.
- Sasse M. et al. (2015): In-line Filtration Decreases Systemic Inflammatory Response Syndrome, Renal and Hematologic Dysfunction in Pediatric Cardiac Intensive Care Patients. Pediatric Cardiology 2015, 36 (6),1270–1278.
- Schulmeister L (2007): Patient Misidentification in Oncology. Clinical Journal of Oncology Nursing 2007, 12 (3), 495-498. Available at: https://cjon.ons.org/cjon/12/3/patient-misidentification-oncology-care accessed: 06-07-2019
- Schulmeister L (2002): Searching for Information for Presentations and Publications. Clinical Nurse Specialist, 2002, 16 (2); 79-84