Vuonna 2019 valmistuneessa suomalaisessa DEBUT-monikeskustutkimuksessa havaittiin lääkepallon olevan metallistenttiä toimivampi hoitomuoto etenkin vuotoriskipotilaita hoidettaessa. Nyt tutkimus saa jatkoa tänä vuonna käynnistyneestä DEBATE-tutkimuksesta.

– Aiemman tutkimuksen haaste oli, että lääkepalloa verrattiin metalliverkkoputkeen, koska tutkimus aloitettiin jo vuonna 2013, jolloin metalliverkkoputki oli vuotoriskin potilailla suositeltu menetelmä. Nyt lääkepalloa verrataan lääkeverkkoputkihoitoon, kardiologian ylilääkäri, dosentti Tuomas Rissanen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta sanoo.

Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa on lääkepallohoidon edelläkävijä. Sepelvaltimoiden pallolaajennuksia tehdään Joensuussa vuodessa noin 900. Markkinoiden eniten tutkittua B. Braunin SeQuent® Please NEO -lääkepalloa on käytetty sepelvaltimotaudin hoidossa Joensuussa vuodesta 2009 lähtien, ensimmäisenä Suomessa.

– Uudessa tutkimuksessa on mukana myös eurooppalaisia keskuksia Englannista, Ranskasta, Saksasta ja Espanjasta. Tutkimukseen osallistuu yli 500 potilasta, ja tuloksia pitäisi saada vuoden 2026 alussa, Rissanen sanoo.

Lääkepallo ehkäisee ahtautumista

Lääkepallossa paklitakseli-lääke on pallon pinnassa, josta se vapautuu kerta-annoksena, tarttuu suonen pintaan ja ehkäisee näin laajennetun kohdan uudelleen ahtautumista. Lääkepallokäsittelyn jälkeen annettava veren hyytymistä estävä verihiutale-estolääkitys voi olla kevyempi kuin verkkoputkihoidon jälkeen. Tällä on etua vuotoriskin potilailla, kuten iäkkäillä, joilla vuodot aiheuttavat sairaalahoitoja ja kuolemia.

– Lääkepallohoidossa suoni pääsee laajenemaan, toisin kuin verkkoputkihoidossa, jossa pallolaajennuskohdan luontainen laajeneminen on estynyt. Paklitakseli edesauttaa laajenemista ja sepelvaltimon virtaus paranee, Rissanen kertoo.

Lääkepallohoidossa kehoon ei jää pysyvää metallista implanttia, mikä on etenkin nuorilla selvä etu.

– Vierasesine aiheuttaa kudosreaktion ja on riski hyytymiselle. Lääkepallo ei kuitenkaan voi täysin korvata verkkoputkea. Jos laajennettava kohta tarvitsee mekaanista tukea esimerkiksi kasaan painumisen tai sisäpinnan repeämisen takia, lääkeverkkoputki on niissä tilanteissa ainoa toimiva ratkaisu, Rissanen sanoo.

Hoitoon paluu rasittaa kansantaloutta

Joensuussa nykyisin noin puolet pallolaajennuksista tehdään lääkepallolla ja puolet stentillä. Lääkepallolla hoidetut potilaat palaavat harvemmin takaisin hoitopöydälle suonen uudelleen ahtauman takia. Vaikka lääkepallo maksaa hieman enemmän kuin stentti, kansantalouden kannalta olennaisempaa on uudelleen hoitoon päätyvien määrä.

– Karkeasti sanottuna puolet suomalaisista kuolee valtimotauteihin ja puolet syöpäsairauksiin. Kyse on siis kansantalouden kannalta merkittävästä asiasta, Rissanen sanoo.

Viime vuosina valtimotauteihin kuolleiden työikäisten määrä on vähentynyt ja tauti on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Valtimotautien ehkäisyssä olennaista on tupakoimattomuus, ylipainon välttäminen, mahdollisen diabeteksen ja verenpainetaudin hyvä hoito sekä LDL-kolesterolin saaminen alle 1,4 mmol/l ja säännöllinen liikunta.

– Geeniperimälle eli sepelvaltimotaudin sukurasitukselle emme voi mitään, Rissanen päättää.