Saumatonta yhteistyötä potilaiden hyväksi
Mikrokirurgia otti Suomessa ensiaskeleitaan, kun Juha Hernesniemi teki 1970-luvun alussa ensimmäisen aivoleikkauksensa. Pian mikroskooppi ja erikoisinstrumentit olivat itsestään selvä osa työtä. Toinen mullistus nähtiin, kun kuvantaminen kehittyi. Vuosia lähes tauotta työskennelleestä Hernesniemestä tuli yksi maailman parhaista neurokirurgeista. Hän on tehnyt yli 16 000 leikkausta, ja potilaista suurin osa palasi leikkauksen jälkeen tavalliseen elämään. Hernesniemi käytti muun muassa B. Braunin Aesculapin valmistamia työvälineitä kuten instrumentteja ja klipsejä. Lisäksi Aesculap Academy oli järjestämässä legendaarisia Helsinki Live -kursseja.
Kun Juha Hernesniemi teki ensimmäisen aivoleikkauksensa vuonna 1973, elettiin aikaa, jolloin moni potilas vammautui tai kuoli vaikeissa aivoleikkauksissa siitä huolimatta, että potilaat valittiin tarkasti. Iäkkäät potilaat ja vaikean aivovamman tai aivoverenvuodon saaneet jäivät leikkaushoidon ulkopuolelle. Mikrokirurgia, jossa leikkaukset tehdään suurentavan luupin sijaan mikroskoopilla, otti vasta ensiaskeleitaan.
Mikroskoopin lisäksi tarvittiin kuitenkin myös entistä parempia työvälineitä. Etenkin aneurysmaklipsien kehittämisessä suuri rooli oli professori Gazi Yasargililla, jota on kutsuttu modernin neurokirurgian isäksi. Yasargil vaikutti pitkään Zürichin yliopistossa Sveitsissä, jossa Hernesniemi opiskeli lääkäriksi.
– Yasargilin periaate oli, ettei mikrokirurgiaa ole pelkkä mikroskoopin käyttäminen vaan että tarvitaan myös mikrokirurgisia instrumentteja. Ne piti tilata ammattilaisilta, kuten B. Braunin Aesculapilta. Kun instrumentit tehdään äärimmäisen hyvin ja huolellisesti, ne kestävät ja ovat luotettavia, Hernesniemi sanoo.
Mikroneurokirurgian ja kuvantamisen kehitys ovat mahdollistaneet entistä vaikeammat leikkaukset ja niissä onnistumisen. Potilaita vammautuu tai kuolee edelleen, mutta heitä on vain murto-osa 50 vuoden takaisesta.
Nyt teknologia on ottanut jälleen harppauksen eteenpäin. Suomen ensimmäinen 3D-digitaalinen mikroskooppi eli eksoskooppi on käytössä Töölön sairaalassa Helsingissä. HUSin valinta eksoskoopiksi oli B. Braunin Aesculap Aeos®.
Kuvantaminen mikrokirurgian apuna
1970-luvulle ajoittuu myös toinen neurokirurgiaa mullistanut kehitysaskel. Juha Hernesniemen uran alkuaikoina leikattaviksi tulevien potilaiden tilaa oli pystytty tutkimaan vain aivojen verisuonikuvauksella ja isotooppitutkimuksella. Tietokonetomografa ja magneettikuvaus kertovat tarkasti potilaan tilanteen.
– Niiden ansiosta näkee pään sisälle niin hienosti, että maallikkokin ymmärtää, mistä on kysymys. Tein väitöskirjani vaikeista aivovammoista juuri ennen tietokonetomografan tuloa. Se olikin heti valmistuessaan vanhentunut, koska vammat oli tutkittu aivoverisuonikuvauksella, Hernesniemi kertoo. Navigointia hän sen sijaan ryhtyi käyttämään hiukan jälkijunassa.
– 90-luvulla olin jo niin itsevarma, että ajattelin tuntevani aivojen anatomian niin hyvin, etten tarvitse navigointia. Minun oli kuitenkin äkkiä nöyrryttävä, hän toteaa.
Helsingistä tuli neurokirurgian mekka
Juha Hernesniemi työskenteli pitkään Helsingissä Töölön sairaalan neurokirurgian klinikan ylilääkärinä ja Helsingin yliopiston neurokirurgian professorina. Kun hänen oli 68-vuotiaana jäätävä eläkkeelle, hän jatkoi työskentelyä eri puolilla maailmaa, viimeisimmäksi Kiinassa.
Kiinassa Hernesniemi oli myös koronapandemian iskiessä. Kun pandemia pakotti lopettamaan leikkaukset ja hän joutui jäämään kotiin eristykseen, hän ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Syksyllä 2022 ilmestynyt Aivokirurgin muistelmat kertoo Hernesniemen elämäntarinan ohessa monia potilastarinoita, onnistumisia ja epäonnistumisia sekä niistä koettua iloa ja surua.
Kirjassa palataan myös Helsinki-kursseihin, joita järjestettiin Töölön sairaalassa vuosina 2001–2019. Vieraiden oli mahdollista päästä seuraamaan kursseilla leikkauksia aivan läheltä, mikä oli tuolloin ennennäkemätöntä. Kurssit tekivätkin Helsingistä neurokirurgian mekan. Kaikkiaan kursseja seurasi yli tuhat kirurgia yli 30 maasta.
Helsinki-kurssien käytännön järjestelyjä hoiti alkuvuosien jälkeen B. Braunin koulutusorganisaatio Aesculap Academy. Viimeinen kurssi järjestettiin koronan vuoksi vuonna 2021 juhlawebinaarina. Vuonna 2011 Helsingin neurokirurgian klinikan toimintamallista koottiin englanninkielinen kirja Helsinki Microneurosurgery Basics and Tricks, joka on käännetty useille kielille.
Hartioina tuleville sukupolville
Helsingin perintö elää Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa ja Turkissa järjestettävillä live-kursseilla. Myös Suomessa järjestetään kursseja: Aesculap Academy on mukana järjestämässä mikrokirurgian hands-on-kurssia nuorille erikoistuville lääkäreille. Se pidetään kerran vuodessa Kuopiossa.
Juha Hernesniemi itse ei leikkaa enää. Pandemia ja Ukrainan sota päättivät 50 vuoden mittaisen uran, johon mahtuu yli 16 000 leikkausta. Samalla tavalla kuin hän itse aikoinaan seisoi aiempien sukupolvien hartioilla, nyt hänen hartioillaan seisovat uudet neurokirurgit. Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa syntynyt Hernesniemi kuvaa uutta elämäntilannettaan sanonnalla, joka on lainattu toisesta pohjalaispitäjästä:
– Alajärvellä sanottiin aina, että ei tuu ne ajat takaisin, mutta muistojahan kukaan ei voi meiltä viedä.
Yhdessä tehtyä tuotekehitystä
B. Braunin tehdas Tuttlingenissä Saksassa on Juha Hernesniemelle tuttu paikka. Siellä Aesculap kokosi hänen ohjeidensa mukaan instrumenttisetin, jonka tunnetaan nimellä Hernesniemi-setti.
Yksi niistä asioista, joista lääkäri on leikkauksessa täysin riippuvainen, ovat instrumentit. Kun Hernesniemi matkusti eri puolille maailmaa leikkaamaan, oma setti kulki hänellä aina mukana sterilointicontainerissa.
– Minut käskettiin kerran Kiinassa keskellä yötä auttamaan aneurysmaleikkaukseen. Instrumentit olivat hirveän pitkiä ja muutenkin erilaisia kuin mihin olin tottunut. En pystynyt tekemään niillä mitään. Neuvoin sitten vain, Hernesniemi muistelee.
Tuttlingenissä Hernesniemelle kehitettiin myös oma aneurysmaleikkauksissa käytettävä klipsinasettaja. Sen erikoisuus on mahdollisimman siro kärki, jotta näköestettä klipsattavaan aneurysmaan on mahdollisimman vähän.
– B. Braunin Aesculapin kanssa yhteistyö on ollut saumatonta, Hernesniemi toteaa.
Myös neurokirurgian kehittäjä professori Gazi Yasargil kehitti instrumentteja yhdessä Aesculapin kanssa. B. Braunin valikoimassa on edelleen muun muassa Yasargilin nimeä kantavia aneurysmaklipsejä. Sen jälkeen, kun Euroopan unionin lääkinnällisten laitteiden asetus MDR astui voimaan vuonna 2021, instrumenttien ja laitteiden räätälöintiä yksittäisille lääkäreille ei voida tehdä.