Vaikka syövän hoitomenetelmät ovat kehittyneet, tarve lahjoitusvaroille ei ole vähentynyt – päinvastoin. Valtion tutkimusrahoitus kliiniseen tutkimukseen on laskenut 20 vuodessa noin 90 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. Toukokuussa 2019 Syöpäsäätiö oli mukana luovuttamassa eduskuntaryhmille vetoomusta, jotta tutkimusrahoituksen vahvistaminen saataisiin hallitusohjelmaan. Vetoomuksen allekirjoitti 33 tutkimustahoa. Lisärahoitusta ei ole vielä luvattu, mutta vaikutustyö jatkuu.

Syövän kustannukset verkkopalvelussa

Syöpäsäätiö kartoitti syövän kokonaiskustannuksia yhdessä Nordic Healthcare Groupin (NHG), Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Ryhmä tutki syövän aiheuttamia kustannuksia per potilas vuosina 2009–2014. Tulos oli yllättävä: syövän reaaliset kustannukset eivät olleet juurikaan kasvaneet Suomessa 2010-luvulla. Ne olivat jopa laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään.

– Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kustannusvaikuttava. Kustannusten lasku johtuu muun muassa siitä, että hoitoa on siirretty vuodeosastoilta poliklinikoille ja työkyvyttömyys on vähentynyt. Sairaalalääkkeiden hinnat on myös saatu pidettyä maltillisina, Karjalainen kertoo.

Tutkimuksen pohjalta Syöpäsäätiö ja NHG loivat Syövän kustannukset Suomessa -työkalun. Kustannusten kehitystä voi tarkastella syöpätyypeittäin ja palveluittain. Tietoja voi hakea maakunnittain tai koko maan tasolla. Tiedot päivitetään vuosittain sovellukseen, joka löytyy Syöpäsäätiön ja Syöpäjärjestöjen verkkosivuilta.

Karjalainen muistuttaa, että hoidon laadulle on muitakin mittareita. Eurooppalaisten syöpäsairaaloiden kattojärjestö OECI tekee vertaisarviointeja ja jakaa laatusertifikaatteja tunnustuksena hyvästä syöpähoidosta. HUSin Syöpäkeskus sai korkeimman Comprehensive Cancer Centre -sertifikaatin ensimmäisenä Pohjoismaissa. Tays ja Tyks ovat saaneet OECI Cancer Centre -akkreditoinnin.

Ikääntyneiden syövät kaksinkertaistumassa

Syövän hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa. Jo noin 70 prosenttia selviää. Suomessa elää noin 300 000 ihmistä, jotka ovat sairastuneet syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Vuosittain syöpään sairastuu yli 34 000 suomalaista. Syöpärekisterin ennusteen mukaan syöpien määrä lähes kaksinkertaistuu yli 75-vuotiailla vuoteen 2035 mennessä, kun suuret ikäluokat ikääntyvät.

– Syövän ilmaantuvuus suhteessa väestön kokoon on Suomessa samankaltaista kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa länsimaissa. Naisilla yleisin syöpä on rintasyöpä, miehillä eturauhassyöpä. Ihomelanooman ilmaantuvuus on kasvanut lisääntyneen matkustamisen ja vapaa-ajan seurauksena, Karjalainen kuvailee.

Elintavoilla on suuri vaikutus monien syöpien syntyyn. Karjalainen nostaa tupakoinnin vähenemisen yhdeksi merkittävimmistä syistä, joka on laskenut varsinkin keuhkosyövän ilmaantuvuutta. Tutkimuksen lisäksi Syöpäsäätiö tukee syövän ennaltaehkäisyä.

Suolistosyöpien seulonnat alkamassa

Suolistosyövät yleistyvät suomalaisilla ylipainon takia. Niiden ehkäisemiseksi on kehitteillä valtakunnallinen seulontaohjelma, joka on jo aloitettu useissa kunnissa. Seulontojen pitäisi käynnistyä koko laajuudessaan vuonna 2022, mutta koronan vuoksi aloitus saattaa viivästyä. Syöpäsäätiö on rahoittanut tutkimushankkeita suolistosyöpien ja eturauhassyövän seulontaohjelmien kehittämiseksi.

Valtakunnallisten seulontaohjelmien käynnistäminen on yksi Syöpäsäätiön merkittävimmistä saavutuksista, joilla syöpäkuolleisuutta on saatu laskettua. Suomi oli maailmalla edelläkävijä, kun kohdunkaulansyövän seulonnat aloitettiin 1960-luvulla. Sen jälkeen kohdunkaulansyövän esiintyvyys on laskenut 80 prosentilla. Rintasyöpäseulonnat aloitettiin 1990-luvulla. Niillä rintasyöpäkuolemia on saatu vähennettyä 33 prosenttia.

Tukea sairastuneille

Syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä saavat maksutonta tukea valtakunnallisesta neuvontapalvelusta. Yhteydenottoja tulee vuosittain yli 6 500 avuntarvitsijalta. Tuen tarve on kasvussa. Neuvontaa antavat myös alueelliset syöpäyhdistykset.

– Koronatilanne on herättänyt syöpään sairastuneissa huolta siitä, mitä riskiryhmään kuuluminen tarkoittaa. Suurimpana ongelmana pidän sitä, että lääkärikäynneille menoa lykätään tartunnan pelossa. Se hidastaa syöpien diagnosointia ja hoidon aloitusta, Karjalainen pohtii.

Korona on aiheuttanut Syöpäsäätiössä digiloikan. Saattohoidon tukihenkilötoimintaa lukuun ottamatta palvelut on pystytty toteuttamaan etäyhteyksillä. Uutena pilottina käynnistettiin etäyhteydellä annettava lyhytterapia sairastuneille. Tukea tarjotaan nyt poikkeustilanteen ehdoilla.