FinnGen-hanke tarjoaa arvokasta tietoa Suomen syöpätutkimukseen
Suomi tähtää geenitutkimuksen mallimaaksi. Tavoitteen lippulaivana on syksyllä 2017 alkanut FinnGen-hanke, jossa biopankkeihin kerätyistä näytteistä analysoidaan puolen miljoonan suomalaisen perimätiedot. 11 kansainvälistä lääkeyhtiötä on sitoutunut rahoittamaan hanketta kymmenillä miljoonilla euroilla. Tutkimuksella pyritään saavuttamaan laaja-alaista hyötyä muun muassa Suomen syöpätutkimukseen.
Suomessa sekä syövän hoito että tutkimus ovat huippuluokkaa. Geenitietoa hyödyntävät työkalut auttavat jo varhaisessa vaiheessa tunnistamaan henkilöt, joilla on korkeampi riski sairastumiseen. Korkealuokkainen lääketieteellinen tutkimus sekä uudet lääkkeet ja hoidot taas parantavat sairastuneiden ennustetta.
FinnGen-tutkimuksen avulla pyritään läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten eri sairauksien ja perimän yhteyksiä ja pyritään löytämään uusia hoitomuotoja esimerkiksi syöpiin.
Tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä verinäytteitä. Tähän tutkijat tarvitsevat näytteitä sekä sairastuneilta että terveiltä henkilöiltä. FinnGen-tutkimuksen tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua 500 000 suomalaisen perimästä saatava tieto, eli genomitieto olisi tutkijoiden käytettävissä.
– Suomalaiset ovat tavattoman tutkimusmyönteistä kansaa. Jo 420 000 suomalaista on antanut biopankkien kautta geeninäytteensä. Oma perimämme on hieman erilainen kuin muualla maailmassa, ja tutkimusaineiston avulla pystytään tunnistamaan nimenomaan suomalaiselle väestölle tyypillisiä sairauksille altistavia tai niiltä suojaavia geenimuotoja, tutkimuksen tieteellinen johtaja, professori Aarno Palotie taustoittaa.
Lupaavia tuloksia
FinnGen-tutkimuksen ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Esimerkiksi laajaan, 120 000 naisen tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että perinnöllistä rintasyöpäriskiä tulisi arvioida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Geenimuutosten kantajien elinikäinen sairastumisriski vaihtelee huomattavasti muualla perimässä sijaitsevien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen.
– Tällä hetkellä perinnöllisen rintasyövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä huomioidaan vain yksittäiset geenimuutokset. Kattavamman genomitiedon avulla pystytään kuitenkin seulomaan korkeassa rintasyöpäriskissä olevat naiset huomattavasti nykyistä paremmin. Sama pätee esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja paksusuolen syöpään. Genomitiedon avulla voidaan tunnistaa suomalaisia geneettisiä riskitekijöitä. Tutkimuksesta on hyötyä paitsi suomalaisille, myös laajemmin sairauksien mekanismien ymmärtämisessä, Palotie kertoo.
FinnGen-tutkimus antaa tulevaisuudessa vastauksia monenlaisiin kysymyksiin, kuten kannattaisiko tietyillä ihmisillä aloittaa syöpäseulonta jo tavanomaista nuoremmalla iällä. Potilaan perimän tiedoilla voidaan myös tarjota entistä parempaa ja yksilöllisempää hoitoa.
FinnGen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, Veripalvelu, THL, biopankit sekä useat kansainväliset lääkeyritykset. Sen kokonaisbudjetti on yli 80 miljoonaa euroa. Hanke päättyy vuonna 2027.