Painehaavat COVID-19 potilailla

Tuotteen pikahaku

Valitse kategoria tai alakategoria

COVID-19 potilaat ja painehaavojen riskit

Kriittiset COVID-19-potilaat, joilla on akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS) tarvitsevat usein endotrakeaalisen intubaation suun kautta tai trakeostomian. Paikallaan olo vuoteessa puolestaan lisää riskiä saada painehaavoja. Joissain tapauksissa haavat ilmenevät hyvinkin nopeasti - ensimmäisen tunnin ja 4-6 tunnin välillä paineen kohdistumisesta(1). Jokaista kymmentä sairaalaan joutunutta potilasta kohden yhdestä neljään potilasta saa painehaavoja(2)

 

 

Painehaavojen ennaltaehkäisyn tärkeys

Painehaavaumia syntyy, jos verenkierto iholle ja alla oleviin kudoksiin vaarantuu pitkään verisuonistoon kohdistuvan mekaanisen paineen vuoksi. Tästä voi seurata hypoksiaa ja kudosnekroosia. Usein painehaavat vaikuttavat merkittävästi potilaan sairastuvuuteen, kuolleisuuteen sekä elämänlaatuun. Tutkimukset myös osoittavat, että painehaavojen hoito kustantaa 2,5 kertaa enemmän kuin painehaavojen ennaltaehkäisy(3).  Väestöstä ja haavasta riippuen, jopa 50 % painehaavoista on vältettävissä(4).

 

 

Pysäytä painehaavat

Painehaavojen ennaltaehkäisyä varten on olemassa erilaisia testausmenetelmiä(5) . Esimerkiksi, kun potilas saapuu osastolle, tulisi painehaavojen riskiarvio tehdä heti. Tämän jälkeen ihoa tulisi arvioida säännöllisin väliajoin mahdollisten haavaumien välttämiseksi.  Paras keino painehaavojen ennaltaehkäisyyn on kuitenkin asennon vaihtaminen mahdollisimman usein. Suositeltavaa on vaihtaa asentoa selkä- ja kylkiasentojen välillä vähintään kahden tunnin välein. 

Ammattilaisten lisävinkit (5):

  • Käyttämällä ennaltaehkäiseviä vaahtosidoksia ihon suojelemiseksi, vähennät paineen kohdistumista ulkonevien luiden kohtaan (kantapää, sakraalialue) sekä vähennät hankaumien muodostumista muihin kehon kohtiin.  
  • Käytä kosteusvoidetta kuivalle iholle estääksesi ihon rikkoutumisen. 
  • Suojaa ihosi liialliselta kosteudelta käyttämällä ihonsuojavoidetta.

Ratkaisumme

Suosittelemme käyttämään pehmeitä vaahtosidoksiamme, kuten Askina® DresSil® tai Askina® Foam, jotka lieventävät painetta sekä vähentävät hankaumia. Lisäksi voit käyttää Askina® Barrier Cream -ihonsuojavoidetta tai Askina® Barrier Film- ihonsuojasuihketta. 

 

Vältä kosteutta - käytä ihonsuojatuotteita 

Ihonsuojatuotteita käytetään ihon kosteustasapainon säilyttämiseksi yhdessä muiden ihonhoitorutiinien kanssa, jotta iho pysyy mahdollisimman puhtaana ja kuivana. Lisäksi on tärkeää pestä iho hajusteettomalla saippualla, jossa on luonnollinen pH-tasapaino.  

Askina® Barrier suojaa ihoa tehokkaasti kehon eritteitä vastaan. Sillä on pitkäaikainen vaikutusteho ihon pinnalla. Tuote imeytyy nopeasti jättäen läpinäkyvän, hengittävän ja vettä hylkivän kalvon ihon pinnalle. Askina® Barrier tuotteita on saatavilla ihonsuojavoiteena sekä ihonsuojasuihkeena. 

Askina® Trachea, Askina® DresSil Sacrum, Askina® Heel, Askina® DresSil Heel

Vaahtosidokset - helpota painetta ja ennaltaehkäise hankausta

Kantapään alue sekä sakraalialue ovat erityisiä riskialueita painehaavojen kehittymiselle. Askina® Heel, Askina® DresSil® Heel ja Askina® DresSil® Sacrum ovat erityisen hyviä vaihtoehtoja kantapään, malleolien ja sakraalialueen suojaamiseen. Askina® Trachea puolestaan sopii mainiosti trakeostomiaputken tai jonkun muun dreenin juureen.

Painehaavoja saattaa ilmestyä myös muihin kehon kohtiin riippuen käytetystä asentohoidosta. Askina® DresSil® on silikonikiinnitteinen vaahtosidos, joka on hellävarainen sekä turvallinen. Lisäksi sidosta voidaan leikata sopivan kokoiseksi. 

Lähteet:

1) Gefen, A. How much time does it take to get a pressure ulcer? Integrated evidence from human, animal, and in vitro studies. HYPERLINK "https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18927481"Ostomy Wound Manage. 2008 Oct;54(10):26-8, 30-5.

2) Range varies among settings and classification method. 

  • Bereded DT, Salih MH, Abebe AE. Prevalence and risk factors of pressure ulcer in hospitalized adult patients; a single center study from Ethiopia. BMC Res Notes. 2018;11(1):847. Published 2018 Nov 29. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6267874/
  • Vanderwee K, Clark M, Dealey C, Gunningberg L, Defloor T. Pressure ulcer prevalence in Europe: a pilot study. J Eval Clin Pract. 2007;13(2):227-35. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17378869)
  • Barrois B, Labalette C, Rousseau P, et al. A national prevalence study of pressure ulcers in French hospital inpatients. J Wound Care. 2008;17(9):373-6, 378-9. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18833894)
  • Shahin ES, Dassen T, Halfens RJ. Pressure ulcer prevalence and incidence in intensive care patients: a literature review. Nurs Crit Care. 2008;13(2):71-9 (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18289185)
  • Vangilder C, Lachenbruch C, Algrim-boyle C, Meyer S. The International Pressure Ulcer Prevalence™ Survey: 2006-2015: A 10-Year Pressure Injury Prevalence and Demographic Trend Analysis by Care Setting. J Wound Ostomy Continence Nurs. 2017;44(1):20-28.(https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27977509)

3) Chapter 12- Pressure Ulcers: A Patient Safety Issue (2008), Agency for HealthCare Research and Policy (US).

4) Downie, F. & Sandoz, Heidi & Gilroy, P. & Royall, Dawn & Davies, S.. (2013). Are 95% of hospital-acquired pressure ulcers avoidable?. Wounds UK. 9. 16-22. 

5) https://www.epuap.org/wp-content/uploads/2016/10/quick-reference-guide-digital-npuap-epuap-pppia-jan2016.pdf

6) Jimenez Torres, J. Acidos Grasos Hiperoxigenados (AGHO) en el tratamiento y prevencion de las ulceras por presion, ulceras vasculares y pie diabetico. Panorama actual del medicamento 2010; 34

(336):695-701

7) Declair V. The usefulness of topical application of essential fatty acids (EFA) to prevent pressure ulcers. Ostomy Wound Manage. 1997;43(5):48-52, 54.

8) Colin D, Chomard D, Bois C, Saumet JL, Desvaux B, Marie M. An evaluation of hyper-oxygenated fatty acid esters in pressure sore management. J Wound Care. 1998;7(2):71-2.

9) Meštrović , T. Oils Rich in Linoleic Acid. Accesed online 25/03/2020 https://www.news-medical.net/health/Oils-Rich-in-Linoleic-Acid.aspx

10) Cravotto G. et all. An evaluation of the potential of 1000 plants. Journal of Clinical Pharmacy and Therapeutics, 2010 35:1:11-48